Sataa lunta. Kaikki peittyy taas valkeaan harsoon, mutta ei katoa kuitenkaan. Siellä lumen alla ne odottavat, luurangot ja koirien jätökset, sopivaa aikaa putkahtaa taas esiin häiritsemään.
Haluan pois. Haluan pois. Haluan pois. Tämä ei ole kotini, tämä ei ole tulevaisuuteni. Tämä en ole minä. Mitä pitempään odotan, sitä vaikeampaa on pitää itsestään otteessaan.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment