oli pienempi kuin nykyihmisen. Pituuteni puolesta sopisin näköjään neandertalilaiseksi. Kasvonpiirteeni lienevät kuitenkin liian jalot voidakseni sopeutua joukkoon huomaamatta.
Wikipediasta poimittua:
Erään arvion mukaan neandertalinihmisen käsikirveen teko vaati 111 iskua neljässä työvaiheessa ja Cro-Magnonin ihmisen eli nykyihmisen käsikirves vaati 251 iskua yhdeksässä työvaiheessa.
Osoittavatko eroavaisuudet iskujen ja työvaiheiden määrässä nykyihmisen olleen kehittyneempi käsikirveen tekijä? Minulle tämä tiedonjyvä toi ajatuksen pikemminkin päinvastaisesta: neandertalinihmisen kyvystä tehokkaampaan työskentelyyn. Itsekin pyrin tehokkaaseen toimintaan työnteossa. Tehokkuus mahdollistaa enemmän aikaa laiskottelulle, ja laiskottelu sekä nautiskelu ovat elämän suola.
Nykyajan neandertalilaisen kyky kommunikoimattomuuteen on jälleen kerran aiheuttanut minussa ristiriitaisia tunteita. Miten missään voi edetä, jos kanssakäyminen ei pohjaudu aitoon keskusteluun tai ylipäätään jonkinlaiseen tiedonvaihtoon? Ajatustenlukukykyä ainakaan minulla ei vielä ole. Olen selvästikin myös kadottanut omien ajatusten jäsentelykyvyn. Pyrin parempaan, ja tiedän pystyvänikin siihen.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment